Pohjois-Irlanti

Hikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 11. lokakuuta 2022 kello 12.52 käyttäjän 01miki10 (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta. Koko muokkaushistoria tässä.
Versio hetkellä 11. lokakuuta 2022 kello 12.52 – tehnyt 01miki10 (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli on ihan kiva.
Tämä artikkeli on melko hauska, mutta se ei vielä ole Hikipedian aatelia, eikä edes hyvä sivu. Tietäisitkö jonkin hyvän lisäyksen? Hyvä, lisää se.
Pohjois-Irlanti
Kuusi kreivikuntaa
Norlin Airlann
(lippu)
Motto: "Astupa tien tälle puolen niin..."
Hallitsija kuningatar Elisabet II
Pääkaupunki Belfast
Viralliset kielet kiroilu, iiri, englanti
Pääuskonnot (削除) katolilaisuus (削除ここまで), (削除) protestanttisuus (削除ここまで), (削除) KATOLILAISUUS (削除ここまで), (削除) PROTESTANTTISUUSPAS (削除ここまで) (削除) KATOLILAISUUS (削除ここまで) (削除) EI VAAN PRO... (削除ここまで)[1]
Itsenäisyys ei itsenäinen, osa Iso-Britanniaa
Valuutta neliapilat, olut
Kansallislaulu Haistakaa paska koko valtiovalta
  1. tilanne 26 joulukuuta 2004 klo 15:23.22

Pohjois-Irlanti on lähellä päiväntasaajaa roikkuvan Irlannin saaren pitkäikäinen loinen (tieteelliseltä nimeltään ulster ulster).

Historia[muokkaa ]

Tuholaisongelma juontaa juurensa 800-luvulta, jolloin keltit koettivat ratkoa viikinkien kanssa, kumpi kansa tarjoaa pubissa kummalle. Varsinaiseksi irlantilaisten päänvaivaksi alue muodostui vasta 1100-luvulla, kun englantilaiset työnsivät jalkansa oven rakoon. Rauhallinen rinnakkaiselo särkyi, kun skotlantilaisten jatkuva läsnäolo Irlannissa tulkittiin englantilaisten mielestä liittoutumisena laisten kanssa. Ontuipa logiikka tai ei, joka tapauksessa englantilaiset saivat tästä oivan syyn päästä tappelemaan alueen hallinnasta.

Sotatoimet olivat suuri menestys – laivanrakentajien ja sotateollisuuden palveluksessa työskentelevien keskuudessa. Päämäärän saavuttamisessa ne olivat täysi katastrofi. Tämän jälkeen englantilaiset vaihtoivat taktiikkaa ja kohdistivat Irlantiin erilaisia kolonisaatioprojekteja, jotka Elisabet I ja Jaakko I potkaisivat käyntiin. Myös ne olivat englantilaisille täysiä katastrofeja.

Katastrofien seuratessa toistaan oli jo tilastollisesti väistämätöntä, että jokin englantilaisten yrityksistä onnistuu enemmin tai myöhemmin. Englannin harmiksi tämä tapahtui myöhemmin, mutta jo 1600-luvulla. Sitkeä asuttaminen tuotti hedelmää, kun suuri määrä englantilaisia protestantteja viimein muutti Pohjois-Irlantiin.

Nykypäivä[muokkaa ]

Lopputuloksena oli uskonnollisesti jakautunut yhteiskunta, jossa marssit ja rumpujen pärinä eivät ota hiljetäkseen, vaikka Atlantti tekee kaikkensa kaatamalla taivaalta vettä 384 päivää vuodessa.

Politiikka[muokkaa ]

Pohjois-Irlannin hallintomuoto on paramilitaristinen kaksipuoluejärjestelmä, jossa valtaa pitävät kaksi hallitsevaa ryhmittymää: katoliset ja protestantit. Ideologiaa pitää yllä pohjoisirlantilainen koulujärjestelmä, jonka kolmea pakollista kurssia toistetaan jokaisella luokka-asteella:

  • Pohjois-Irlannin historia I – miksi emme missään nimessä halua kuulua Irlantiin
  • Pohjois-Irlannin historia II – kuinka imeä niin paljon brittiveronmaksajien rahoja kuin mahdollista
  • Pohjois-Irlannin historia III – miksi ne (lisää naapurin uskontokunta tähän)-äpärät pitäisi ajaa takaisin Jäämereen viimeistä sielua myöten

Poliittinen järjestelmä on monimutkainen, eikä sen ongelmia voi selittää mantereella kasvaneille. Suuntaa mieluummin nauttimaan alueen kulttuurista.

Kulttuuri[muokkaa ]

Irlannin kansallissankari on tislaamofilosofi Arthur Guinness, jonka luoma ja kekseliäästi nimeämä olut on tärkeä väline Pohjois-Irlannin verisen historian ymmärtämisessä ja unohtamisessa. Toisaalta oikea asenne ja tarpeellinen määrä Guinnessia auttavat kummasti, mikäli turisti haluaa aloittaa hiljenneiden rähinöiden tilalle uusia. Pubeissa aihe kääntyy joka tapauksessa jossakin vaiheessa politiikkaan, vaikka vierailija kuinka yrittäisi tätä välttää. Historian ymmärtämisen suurin ongelma lienee se, ettei kahta ihmistä useampi ole samaa mieltä juuri yhdestäkään käänteestä. Toisaalta kiistakysymykset ovat niin vanhoja ja perinteillä kyllästettyjä, etteivät brittihallituksetkaan enää koeta kalastella niiden avulla lisäpisteitä. Matkailijan kannattaa pitää suunsa kiinni ja avata se vasta tuopin reunassa. Politiikan puhumisen lisäksi myös mauttomia peruna vitsejä kannattaa välttää.

Pohjois-Irlannin kansallisurheilulaji on heitetyn käsikranaatin nopea eteenpäin välittäminen, mikä turistinkin on syytä opetella. Kursseja tarjoaa sopuhintaan muun muassa urheiluseura Irish Riverdance Association (IRA), ja lajia voi harrastaa erityisesti uskonnollisina juhlapäivinä kuten jouluna ja pääsiäisenä.

Pommeista selvinneen turistin lyhyt pikaopas[muokkaa ]

Lienee tullut selväksi, että Pohjois-Irlannissa kannattaa tietää tarkkaan, mitä tekee. Seuraavassa ulkoministeriön asiantuntijoiden laatima lista helpottamaan hengenvaarallista asiointia paikallisten kanssa.

  • Muista kehaista paikallisia, kun he vetävät sisuksiinsa Guinnessia tehokkaammin kuin vessan lavuaari.
  • Nyökkäile ja näytä siltä, että kuuntelet, vaikka et ymmärtäisi paikallisten puheesta mitään. Tämä on täysin normaali menettelytapa (ja pääsyy koko alueen ongelmiin).
  • Säästä saa valittaa hillitysti, mutta se pitää saada kuulostamaan toisen uskontokunnan aiheuttamalta.
  • Vältä suurin piirtein kaikkea muuta. Älä vahingossakaan tee äkkinäisiä liikkeitä esimerkiksi etsiessäsi lompakkoa povitaskusta. Pohjusta aiettasi kertomalla, että tarjoat seuraavan kierroksen.

Katso myös[muokkaa ]

Noudettu kohteesta "https://hikipedia.info/index.php?title=Pohjois-Irlanti&oldid=610551"