Heikki Salmela

Heikki Salmela (s. 30. joulukuuta 1946 Turku) on Turun keisarillista kruunua itselleen vaativa nakkikiskan isäntä, joka esiintyy julkisuudessa nimellä H. M. Hese I Suuri. Salmela perusti Hesburgerin, mitä helsinkiläiset eivät ole vieläkään antaneet hänelle anteeksi. Salmela on vaurastuttuaan ostanut puolet Turusta käyttäen paikallisia kaupunginvaltuutettuja nykyään autonsa pesemiseen ja pihanurmikkonsa leikkaamiseen. Hesburger-ketju on levinnyt junttimaista estetiikkaa aivoimesti syleilevän mainontansa avulla maailmanlaajuiseksi menestystarinaksi Suomen lisäksi ainakin Latviassa ja Kazakstanissa. Heikillä on myös Ennätystehtaassa todennettu Suomen pisin keskisormi, joka on 27 senttimetriä mitattuna oikean käden rystysestä sormenpäähän täysin ojennettuna. Heikki aloitti sormen kasvattamisen tavoitteellisesti Hesburgeria perustaessaan ja nykyisin tavoittelee vain sormen ylläpitopituutta.

Ura[muokkaa ]

Salmela perusti grillikioskin Naantalin linja-autoasemalle vuonna 1966. Kioski lensi tuhannen pillun päreiksi jo seuraavana kesänä, kun presidentti Kekkosen Kultarantaan työvierailulle kutsuma trombi kylvi tuhoa. Salmela onnistui kuitenkin kiskomaan kioskinsa raunioista särkyneiden kananmunien, hierontaöljyn ja eräiden eristemateriaalien muodossa ainekset uuteen majoneesikastikkeeseen, joka siiviitti hänen liiketoimintansa uuteen menestykseen Turussa.

Hesburgerit alkoivat 1980-luvulla levitä Turusta etäpesäkkeinä muualle Varsinais-Suomeen ja myös muiden heimojen alueille. Salmela kuitenkin "testaili" ravintoloidensa tarjontaa niin uutterasti firman piikkiin, että ketju oli terveyssyistä myytävä, kun pomo mahtui vielä pankin ovesta sisään. Salmela myi Hesburgerin kalliilla, mutta osti sen pilkkahintaan takaisin, kun uudet omistajat tipahtivat 90-luvulla lama-avantoon. Nyt Salmela oli kuullut Hese-Jeesuksen lähetyskäskyn ja alkoi toden teolla tehdä kaikkia kansoja syöttöporsaikseen.

Euroopan valloituksen Hese käynnisti liiketoiminnan luonteeseen sopivasti Hampurista. Suurin elkein Turun Sanomissa henkseleitään (riittävän pitkiä vöitä ei ole valmistettu sitten Tudor-dynastian) ja liikenerouttaan operaation alla paukuttaneen Salmelan mieleen ei ollut juolahtanut, että Saksan työ- ja elinkeinolainsäädännön, elintarvikehallinnon ja osavaltiojaon tai saksan kielen osaamisesta voisi olla hyötyä, ja niinpä Hampurissa tarjoiltiinkin Hesen tiskeiltä kaupungin historian kalleimmat hampurilaiset (25 000 000 mk). Salmela onneksi huomasi nopeasti, ettei hänen liiketoimintamallinsa ja brändinsä sovi kovin hyvin vauraaseen länsisaksalaiseen miljööseen, ja ryhtyi laajentamaan toimintaansa äskettäin vapautuneisiin ja/tai kleptokraattien syliin tipahtaneisiin itäblokin maihin, missä vahakangas vielä toimitti tapetin virkaa ja kaikki amerikkalaiselle vivahtavakin meni kuumille kiville. Entisissä neuvostotasavalloissa Salmela saavuttikin kestävimmän suosionsa.

Saksan lisäksi Salmela on kohdannut pieniä vastoinkäymisiä myös muualla ulkomaisessa liiketoiminnassaan. Hesburger osti helsinkiläisten suuresti rakastaman Carrols-ketjun 2000-luvun alussa, ja tämä herätti paikallisväestössä suurta katkeruutta, joka purkautui rajuina väkivallantekoina ja asenteellisina City-lehden artikkeleina.^[1] Hese suunnitteli 2000-luvun kuluessa ryhtyvänsä koko Lähi-idän hampurilaisšeikiksi, kun monissa arabimaissa ei sattumoisin ole hirveästi kilpailua McDonald'sin suunnasta. Syyriaan piti avata al-Hesburgerit 2000-vuosikymmenen kuluessa, mutta suunnitelmia jouduttiin viivästyttämään Irakin sodan, Hizbollahin, Hamasin, arabikevään, Syyrian sisällissodan ja ISISin vuoksi niin, että Hesburger pystyy näillä näkymin aloittamaan toimintansa Damaskoksessa ja Aleppossa viiden vuoden sisällä niiden täydellisestä uudelleenrakentamisesta. Liikenero Salmela suunnitteli laajentumista Iranin pikaruokamarkkinoille yli kymmenen vuoden ajan, ja tämän kovan työn tuloksena Teheranissa toimikin yksi (1) Hesburger-ravintola jopa viisi kuukautta kesällä 2018.^[2] Seuraavaksi Hese suunnittelee aloittavansa ravintolabisneksen Pohjois-Koreassa, Afganistanissa ja Mariaanien haudassa.

Kautta vuosikymmenien on Hesen kurkkumajoneesin tarkka resepti säilynyt varjeltuna salaisuutena. Salmela on kuitenkin kertonut, että idea ja ainekset ovat syntyneet hänen omien käsiensä työnä. Hän on ylpeä reseptistään ja heittää usein majoneesia aivan pyytämättäkin.

Heseteologia[muokkaa ]

Päästyään 80-luvun nousukaudella rahan makuun Salmela löysi myös Jumalan ja Jeesuksen, jotka kovasti kannustivat häntä työssään. (Jeesuksella on edelleen Hesen iankaikkinen kanta-asiakkuus.) Salmela tuli uskoon Kaarinan kirkossa kuunnellessaan Suomen euroviisuedustajana flopanneen kasakka-artisti Viktor Klimenkon väkevää saarnaa. Menestyksen teologi Salminen on tämän kokemuksen jälkeen lopettanut kiroilun ja alkanut kuunnella Radio Dein todistusvoimaisia kyynelehtimisohjelmia ja missi Anne Pohtamon saarnoja. Salmela sai hampparikojuilleen kosolti ilmaista mainosta antamalla naamavärkkinsä vapaahihhulien taannoisen Mahdollisuus muutokseen -eheytymispropagandakampanjan käyttöön. Heseteologian ihme- ja armolahjakäsityksen nojalla Salmela markkinoi Hesburger-hampurilaisia terveysruokana, joka on mm. auttanut Salmelaa itseään laihtumaan nykyiseen solakkaan muotoonsa.

Heseteologia-ateria sisältää naudanlihapihvin öyläteillä, krusifiksin muotoon asetellut ranskalaiset ja ison ehtoolliskolan. Mukana tulee kausittain vaihtuva lelu, esim. Jeesus-figuuri (sis. pyhiä osia).

Yhteiskunta-aktivismi[muokkaa ]

Roskaruokabisneksellä sekä roskateologialla talous- ja yhteiskuntaguruksi pätevöitynyt Hese on ottanut 2010-luvulla tavakseen tunkea medioiden sofball-haastatteluihin paukuttelemaan remmiä laiskojen köyhimysten pakaroille. Heseteologian mukaan sosiaaliturva on tehnyt suomalaisista laiskoja ja työhaluttomia (Hesajan kirja 14:22) ja opiskelu on hukkaan heitettyä aikaa.^[3]

Köyhien paskojen ja aikaansa oppimiseen tuhlaavien (jotka muuten ovat myös köyhiä paskoja) sijasta valtiovallan kannattaisikin heseteologian mukaan keskittyä ylistämään Salmelan kaltaisia suuria hyväntekijöitä, Pyhiä Työllistäjiä, jotka ronttaavat rasvakioskeilleen broilerinrustot Sloveniasta^[4] ja tarjoavat työntekijöilleen hyvää hyvyyttään jopa neljän tunnin viikkosopimuksia.^[5] Asiakkaatkin saavat näissä oloissa todellisen ravintolakokemuksen pelkän pikaruoan sijaan, kun jonotuksineen ja odotuksineen aterian ajallinen kesto nousee ruokaravintolamittoihin alimiehityksellä huhkivissa Turkuburgereissa. Kaikki voittavat, tai ainakin se, jonka Jumala on voittajaksi valinnut.

Suurvisiiri Hese saanee kemian Nobelin ansioistaan jätteen käytöstä pikaruoan teossa viimeistään vuonna 2020.

Viitteet[muokkaa ]

• Liikemiehet
• Nolot jätkät
• Läskit
• Puliveivarit
• Evankeliset hihhulit
• Turku