Taivalkoski
Taivalkoski on Kuusamon nuhjuinen takapiha vähän samaan tapaan kuin kaukana maailmalla Macao Hong Kongille. Taivalkoskesta on kirjoitettu enemmän turhaa tekstiä kuin mistään muusta suomalaisesta takapajulasta; ansio tästä kuuluu yksinomaan tamperelaiselle rakennusmestarille Kalle Päätalolle (1919–2000). Jotkut väittävät häntä myös kirjailijaksi.
Taivalkoski on kuutamoöitä ja metsätöitä. Seutu on pääosin asumatonta ja elämälle vihamielistä tundraa, mutta kai lähinnä Lars Levi Lestadiuksen ansiosta sinne on juurtunut omannäköisensä fauna ihmissuvun edustajia. Pohjolan Väinäjoki eli Iijoki virtaa Taivalkosken salojen läpi ja on mahdollistanut pakenemisen seudulta myös veneellä ja uimalla.
Taivalkosken keskusaukiolla sijaitsee kulutusteräksestä valmistettu monumentaalinen Muualle Muuttaneiden muistomerkki.
Taivalkosken pakolaiset ovat perustaneet Oulun kaupungin, josta käyvät vieläkin ostamassa kilolitroittain viinaa, jonka palaavat sitten kotikonnuilleen juomaan.
Valtatie 5:n myötä tullut löytö[muokkaa ]
Taivalkoskesta kukaan ulkopuolinen ei tiennyt vielä mitään vuonna 1930. Sitten Suomen valtio päätti rakentaa valtatie n:o 5:n, jonka linjaus sivusi riittävän läheltä Taivalkoskea, jotta paikkakunta saatettiin merkitä karttalehdelle täysimääräisenä. Taivalkosken paikannimistö on ollut ongelmallista kirjoittaa sellaisenaan muistiin lähinnä alatyyliä viljalti sivuavien termien kohdalta. Pitäjässä on paljon perse - ja vittu -alkuisia
paikannimiä.lähde: Kalle Päätalon tuotanto. Tämän omannäköisen paikannimistön selittää osaltaan se, että Taivalkoski on aina ollut ja tulee olemaan varsinkin korkeakulttuurille täysin vieras ja vihamielinen ympäristö.
Liian kaukana kaikesta[muokkaa ]
Taivalkosken elinkeinoelämän ongelmallisuus ovat pitkät etäisyydet ihmisten ilmoille ja ilmeinen kyräilynhalu menestyneemmän naapurin Kuusamon kanssa. Voidaankin sanoa, että Taivalkoskea aina 1950-luvun lopulta aina tähän päivään on pitänyt pystyssä Kalle Päätalon kirjoittamat miljoona sivua synnyinseudustaan, mutta kehä on kierretty jo liian monen kohdalla liian usein, että mitään mielenkiintoista olisi – jos edes tosiasiallisesti koskaan – on löytynytkään. Talvisin mannerjäätikkö jyrää Taivalkosken alleen, ja kesällä metsäpalot peittävät selkosiksi kutsutut mäennöt kähyiseen verhoonsa. Taivalkoski on tiettävästi ainoa paikka maailmassa missä sähkökatkokin on kulttuuritapahtuma.
Taivalkoskelaiset ovat juuriltaan kuusamolaisten hevosmiesten jälkeläisiä.
Taivalkosken amiskulttuuri[muokkaa ]
Taivalkoskelaiseen elämäntapaan kuuluu ajella romuautoilla kylää ympäri. Tätä ringin ajamiseksi kutsuttua elämäntapaa harrastavat lähes kaikki 14-40 -vuotiaat taivalkoskelaiset ja pihkapallilaitoksen lippalakkipäät. Taivalkosken amisrinki menee yksinkertaisesti siten, että lähdetään Atiman edestä ajamaan, käännytään kerran oikelle jonka jälkeen matka jatkuu taas 500 metriä Taivalkosken torille. Torilla tehdään u-käännös ja ajetaan takaisin Atimalle. Tätä hyvin mielenkiintoista ajelua jatketaan päivästä yömyöhään. Tiettyjen hyvin tunnettujen autojen kohdalla rinkiä ajetaan 24/7. Jotkut uskaliaat ringin ajajat ajavat Oulu-Kuusamo -tien varressa sijaitsevalle koskentopparille parkkiin.
Loppuunajetut Farmari-Volvot ja ruosteiset mersut ovat nuorison suosiossa ja näitä on koristeltu monenlaisilla lisävaloilla, osa katolla ja osa keulalla. Jouset on yleensä poistettu ja tästä aiheutuukin ongelmia kylän hidastetöyssyjen kohdalla, joihin pitää tähdätä erityisellä tarkkuudella, ettei, vielä mahdollisesti ehkä etulippa mene rikki.
Taivalkosken ABC[muokkaa ]
Ei ole. Tilalla joku koskentoppari nykyään.
Annikin grilli[muokkaa ]
Kylän keskustaa koristaa mitä uusimmalla desing:llä aikaan saatu grilli. Tämä kellertävä vanha työmääkontti tarjoaa kylän maittavimmat hampurilaiset ja ranskalaiset. Grillillä asioivat ringin ajamiseen uupuneet amikset ja läheisestä baarista konttaavat kylänmiehet. Ainiin, annikkihan lopetti grillin pidon 2023 lopussa. Joku hullu osti sen kopin 18 000€ hintaan huutokaupasta ja aikoo kai ruokkia joskus nälkäsiä amiksia. — Sekin baari on jo lopetettu ja kylällähän ei ole mitään juottolaa enää. Supen baari Mehtäkylässä ainoa paikka, jossa paikalliset uroot ja naaraat voivat mahdollisesti tavata. Kylällä se on jo mahdottomuus. Uusien omistajien eväät ovat keskinkertaiset, maksaa kaksi kertaa sen mitä pitäisi, sekä myyjä on humalassa. 0/5 Emme suosittele...
Kuuluisia taivalkoskelaisia[muokkaa ]
- Kalle Päätalo
- Priita Stiina Päätalo
- Lauri Herman Päätalo
- Martta Päätalo
- Manne Päätalo
- Aune Päätalo
- Terttu Päätalo
- Kaarina Päätalo
- Kalle Päätalo
- Aukusti Päätalo
- Jalmari Päätalo
- Arvi Päätalo
- lisäksi heidän naapurinsa, tuttavansa, melkein-tuttavansa, kyläläiset, Vienan Karjalan pakolaiset