Mäkihyppy
Mäkihyppy on todella turvallinen perisuomalainen urheilulaji, jossa käsivoimista ja aivoista on hyötyä. Käsivoimilla on suurin osuus tässä kesälajissa.
Hyppääminen[muokkaa ]
Aluksi jokaiselle hyppääjälle valitaan ratsu, ja tällä kyseisellä ratsulla hyppääjä ratsastaa mäen päälle. Mäelle on rakennettu torni, jonne hyppääjät kiipeävät ilman turvaköysiä. Sitten puetaan vesisukset jalkaan ja maalivahdin kypärä päähän ja mennään jonoon. Sitten vuorotellen suomalaissyntyiset valmentajat päästävät hyppääjiä alas. Jotta hyppy onnistuu, täytyy tuulla hyppääjän oikealta puolelta.
Hyppylegendoja[muokkaa ]
Suomalaisia mäkihypyn sankareista tunnetuin on Matti Nykänen. Hän, tai tunnetummin se, on sen takia legenda, koska hän sai ratsuksi ilkeän falabellan (Maailman suurin hevonen), ja hevonen pukitti hänet suoraan tornin huipulle, josta hän yhdellä loikkauksella lensi suoraan baariin. Siellä hän kai nytkin on, ellei ole linnassa.
Matti tuli kuuluisaksi hypyistään nakuteltuaan vyöllään olevasta joka kodin timpurin vyölaukustaan suksiensa pohjiin päreitä lennossa alastulon helpottamiseksi,tämä ensimmäisen 25 metrin aikana. Lopun lennon tämä tunari tietysti tuhrasi juomalla kossupullon joka ei helpottanut alastuloa,vaan sai aikaiseksi helvetillisen harottavan liikkeen(sputnik-downforce) joka tuli tunnetuksi nykyisestä v-tyylistä. Matin mukaan kyse oli silkasta valmentajan turhautumisesta ja suoranaisesta vittuilusta uutta tyyliä kohtaan vaikka tulosta tulikin jälkeenpäin.Syy ei ollut varmojen tietolähteiden mukaan Mervi,vaan tehtaan tuotantolinjan suolien "pätkiminen".
Janne Ahonen on myös aikamoinen legenda, sillä hän on joka kausi vain parantanut hyppyjänsä. Esimerkiksi 2005 hän oli maailman cupin viimeinen, ja 2006 hän oli jaetulla toisiksi viimeisellä sijalla. 2007 vuonna hän kuitenkin voitti aivan helpon kauden jälkeen. Ulkomaalaisia legendoja ovat muun muassa Jakub Janda ja Simon Amman, sillä molemmat ovat aivan surkeita, mikä on mäkihypyssä jo melko vaikeaa, sillä alastuloon ei tarvitse itse tehdä töitä lainkaan. Uudempia tunnettuja hyppääjiä ovat muun muassa Gregor "Nimihirviö" Sliissensauer ja Thomas Aamutähti. Gregor tunnetaan nenästään, joka on yhtä pitkä kuin nälkävuosi. Thomas on tunnettu taasen harmaista hiuksistaan, vaikka nuorukaisella on ikää vielä varsin vähän.
Toki myös Suomesta löytyy uuden polven tähtiä. Harri Olli on varmaankin heistä tunnetuin. Hänen saavutuksiaan on muun muassa muutaman kerran joukkueesta ulos potkituksi tuleminen. Hän on myös antanut ohjeita lajijohtaja Marvailan seksielämään.
Kertaus[muokkaa ]
- kesäurheilulaji
- yksi maailman turvallisimmista
- vain joka toinen kilpailija kuolee
Tule, näe ja voita artikkeli laajemmaksi.