Homunculus
Usein lapsi ja ihminen ovat peräisin irvokkaasta näytelmästä, jossa ihmiset tekevät inhottavia limaisia asioita. Tämä alhainen alkuperä näkyy heissä koko heidän elämänsä ajan. Koska ihmisen luominen tällä tavalla on tylsää, ikävää, makaaberia ja rahvaanomaista, ovatkin viisaat filosofit kautta aikojen miettineet miten saataisiin rakennettua aito yli-ihminen joka olisi lähempänä Jumalaa kuin limaa. Homunculus olisi sellainen, että alkuperäänsä miettiessään ei joutuisi häpeämään. Sillä homunculuksen alkuperä on älyllis-tieteellinen ja sen lähtöaineet ovat ylen jaloja.
Siksi esimerkiksi Paracelsus kulutti pitkän ajan miettimällä ihmisen rakentamista. Lopulta hän onnistui luomaan keinotekoisen ihmisolennon, jota hän nimitti homunculukseksi. Paracelsus rakensi Homunculuksen luonnon jaloimmista aineksista, kuten mullasta, luista, ihon palasista, eläinten karvoista ja spermasta. Hän hautasi nämä lantakasaan, jonka tarkoituksena oli pitää seos lämpimänä. Näin kehittyi homunculus joka oli ihmistä ylväämpi.
Moderni tiede on jatkanut tätä kehittelyä. Uljas Ureyn-Millerin koe on yrittänyt luoda homunculuksen elottomasta aineesta. Tässä veden, ammoniakin, metaanin ja vedyn seos kuumennettiin, jäähdytettiin ja kierrätettiin pullojärjestelmässä ja lopputuloksena saatiin uljasta lientä. Sittemmin tutkijat ovatkin sitä mieltä että tuotos maistui virtsalta, ja tämä uljas huomio palautti homunculuksen tutkimuksen historian takaisin Paracelsukseen ja tämän yleviin aineksiin.