Ero sivun "Jyväskylän maalaiskunta" versioiden välillä

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 37: Rivi 37:
|www-nimi = Jyväskylän mölkki
|www-nimi = Jyväskylän mölkki
}}
}}
'''Jyväskylän maalaiskunta''' ''oli'' kunta Jyväskylän maalaiskunnassa. Kaupunkilaiset vuosikymmenien ajan haaveilivat yhtymisestä maalaisiin, jotka kuitenkin torjuivat ehdotukset jyrkästi 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Ahdistelu, lähentely, viettely ja kaukolämpö kuitenkin lämmitti kylmiä maalaisia, mikä viimein joulukuussa 2007 sai Maalaiskunnan johtajat taipumaan [[Jyväskylä]]n kaupunginjohtajan Markku Anderssonin ehdotuksiin. Antautuminen kaupungille takaapäin toteutui lopullisesti vuoden 2009 alussa, jolloin syntyi pysyvä kuntayhdyntä.
'''Jyväskylän maalaiskunta''' ''oli'' kunta Jyväskylän maalaiskunnassa. Kaupunkilaiset vuosikymmenien ajan haaveilivat yhtymisestä maalaisiin, jotka kuitenkin torjuivat ehdotukset jyrkästi 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Ahdistelu, lähentely, viettely ja kaukolämpö kuitenkin lämmitti kylmiä maalaisia, mikä viimein joulukuussa 2007 sai Maalaiskunnan johtajat taipumaan [[Jyväskylä]]n kaupunginjohtajan Markku(追記) "Viiksiniekka" (追記ここまで) Anderssonin ehdotuksiin. Antautuminen kaupungille takaapäin toteutui lopullisesti vuoden 2009 alussa, jolloin syntyi pysyvä kuntayhdyntä.


==Historia ==
==Historia ==
Jyväskylän maalaiskunnan historiassa ei ole paljon mainitsemisen arvoista. Jyväskylän maalaiskunta perustettiin Jyväskylän kaupungin ympärille vuonna 1868. Miksi tämä keinotekoinen viritelmä luotiin, ei ole enää selvillä. Paikallinen ammattiyhdistysliike on ollut jo aktiivinen 1800-luvulla, mutta sen asiakirjat ovat kadotetut, joten niistä ei ole enää mahdollista saada selkoa. Jyväskylän maalaiskunta rakennutti palatsit sovinnollisuus -ja solidaarisuusmielessä Jyväskylän kaupungin alueelle ja kokoontui näissä piireissä. Aikaisemmin pitäjä piiritti [[Jyväskylä]]n kaupungin ylt'ympäriinsä, mutta vuosina 1957&ndash;1964 käydyssä sodassa kaupunki valtasi maalaiskunnalta maata niin, että kaupunki sai yhteistä rajaa [[Muurame]]n kanssa.<ref>Jyväskylän maalaiskunnan kirja</ref> Vähitellen maalaiskunta kehittyi kaimakaupungilleen kaunaiseksi homekoulukunnaksi.
Jyväskylän maalaiskunnan historiassa ei ole paljon mainitsemisen arvoista. Jyväskylän maalaiskunta perustettiin Jyväskylän kaupungin ympärille vuonna 1868. Miksi tämä keinotekoinen viritelmä luotiin, ei ole enää selvillä. Paikallinen ammattiyhdistysliike on ollut jo aktiivinen 1800-luvulla, mutta sen asiakirjat ovat kadotetut, joten niistä ei ole enää mahdollista saada selkoa. Jyväskylän maalaiskunta rakennutti palatsit sovinnollisuus -ja solidaarisuusmielessä Jyväskylän kaupungin alueelle ja kokoontui näissä piireissä. Aikaisemmin pitäjä piiritti [[Jyväskylä]]n kaupungin ylt'ympäriinsä, mutta vuosina 1957(追記) (追記ここまで)&ndash;(追記) (追記ここまで)1964 käydyssä sodassa kaupunki valtasi maalaiskunnalta maata niin, että kaupunki sai yhteistä rajaa [[Muurame]]n kanssa.<ref>Jyväskylän maalaiskunnan kirja</ref> Vähitellen maalaiskunta kehittyi kaimakaupungilleen kaunaiseksi homekoulukunnaksi.


==Maalaiskunnan taajamista ja kylistä ==
==Maalaiskunnan taajamista ja kylistä ==
Minkäänlaista kirkonkylää tai muuta keskustaajamaa ei Jyväskylän maalaiskunnalla koskaan ollut, vaan asutus oli levällään kuin Jokisen eväät. Maalaiskunnan merkittävimmät, jopa melko kaupunkimaisia piirteitä osoittaneet asuinalueet olivat [[Palokka|Palokka-Ritoniemi]] (osa Jyvästaajamaa kaupungin pohjoiskyljessä kiinni), [[Vaajakoski|Vaajakoski-Jyskä]] (osa Jyvästaajamaa kaupungin itäkyljessä kiinni) ja [[Tikkakoski]]. Lisäksi oli kyläpahasia kuten Vesanka, Nyrölä, Tanttila, Matinmäki, Puuppola, Rippalanmäki, Perälä, Oravasaari, Leppälahti ja Kuohu, mutta kuka niitä kaikkia turhuuksia jaksaa muistella. Muun muassa [[Keljonkangas|Keljonkankaan]] ja [[Kuokkala]]n maalaiskunta menetti kaupungille vuosien 1957 &ndash(削除) (削除ここまで); 1964 sodan rauhansopimuksessa, joka astui voimaan 1. tammikuuta 1965. Jyskässä ovat valtakunnallisesti tunnetut Ompeluseura [[Jyskän Parsijat]] ja työväen ammuntaan erikoistunut [[Jyskän Pamaus]].
Minkäänlaista kirkonkylää tai muuta keskustaajamaa ei Jyväskylän maalaiskunnalla koskaan ollut, vaan asutus oli levällään kuin Jokisen eväät. Maalaiskunnan merkittävimmät, jopa melko kaupunkimaisia piirteitä osoittaneet asuinalueet olivat [[Palokka|Palokka-Ritoniemi]] (osa Jyvästaajamaa kaupungin pohjoiskyljessä kiinni), [[Vaajakoski|Vaajakoski-Jyskä]] (osa Jyvästaajamaa kaupungin itäkyljessä kiinni) ja [[Tikkakoski]]. Lisäksi oli kyläpahasia kuten Vesanka, Nyrölä, Tanttila, Matinmäki, Puuppola, Rippalanmäki, Perälä, Oravasaari, Leppälahti ja Kuohu, mutta kuka niitä kaikkia turhuuksia jaksaa muistella. Muun muassa [[Keljonkangas|Keljonkankaan]] ja [[Kuokkala]]n maalaiskunta menetti kaupungille vuosien 1957 &ndash; 1964 sodan rauhansopimuksessa, joka astui voimaan 1. tammikuuta 1965. Jyskässä ovat valtakunnallisesti tunnetut Ompeluseura [[Jyskän Parsijat]] ja työväen ammuntaan erikoistunut [[Jyskän Pamaus]].


===Palokka===
===Palokka===

Versio 17. elokuuta 2014 kello 21.03

Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Jyväskylän maalaiskunta .
Jyvaskylan maalaiskunta coat of arms.jpg Location of Jyvaskylan mlk in Finland.png
vaakuna sijainti
Jyväskylän mölkki
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kihlakunta [[]]
Perustamisvuosi 1868
Kuntaliitokset
Pinta-ala
- maa 		534,34 km2
449,29 km2
Väkiluku
- väestötiheys 		35 966 (kuukausi sitten)
80,1 as/km2 
Työttömyysaste  % 
Kunnallisvero 18,50 % 
Kunnanjohtaja Aaretti Männikkö
Kunnanvaltuusto
 paikkaa

Jyväskylän maalaiskunta oli kunta Jyväskylän maalaiskunnassa. Kaupunkilaiset vuosikymmenien ajan haaveilivat yhtymisestä maalaisiin, jotka kuitenkin torjuivat ehdotukset jyrkästi 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Ahdistelu, lähentely, viettely ja kaukolämpö kuitenkin lämmitti kylmiä maalaisia, mikä viimein joulukuussa 2007 sai Maalaiskunnan johtajat taipumaan Jyväskylän kaupunginjohtajan Markku "Viiksiniekka" Anderssonin ehdotuksiin. Antautuminen kaupungille takaapäin toteutui lopullisesti vuoden 2009 alussa, jolloin syntyi pysyvä kuntayhdyntä.

Historia

Jyväskylän maalaiskunnan historiassa ei ole paljon mainitsemisen arvoista. Jyväskylän maalaiskunta perustettiin Jyväskylän kaupungin ympärille vuonna 1868. Miksi tämä keinotekoinen viritelmä luotiin, ei ole enää selvillä. Paikallinen ammattiyhdistysliike on ollut jo aktiivinen 1800-luvulla, mutta sen asiakirjat ovat kadotetut, joten niistä ei ole enää mahdollista saada selkoa. Jyväskylän maalaiskunta rakennutti palatsit sovinnollisuus -ja solidaarisuusmielessä Jyväskylän kaupungin alueelle ja kokoontui näissä piireissä. Aikaisemmin pitäjä piiritti Jyväskylän kaupungin ylt'ympäriinsä, mutta vuosina 1957 – 1964 käydyssä sodassa kaupunki valtasi maalaiskunnalta maata niin, että kaupunki sai yhteistä rajaa Muuramen kanssa.[1] Vähitellen maalaiskunta kehittyi kaimakaupungilleen kaunaiseksi homekoulukunnaksi.

Maalaiskunnan taajamista ja kylistä

Minkäänlaista kirkonkylää tai muuta keskustaajamaa ei Jyväskylän maalaiskunnalla koskaan ollut, vaan asutus oli levällään kuin Jokisen eväät. Maalaiskunnan merkittävimmät, jopa melko kaupunkimaisia piirteitä osoittaneet asuinalueet olivat Palokka-Ritoniemi (osa Jyvästaajamaa kaupungin pohjoiskyljessä kiinni), Vaajakoski-Jyskä (osa Jyvästaajamaa kaupungin itäkyljessä kiinni) ja Tikkakoski. Lisäksi oli kyläpahasia kuten Vesanka, Nyrölä, Tanttila, Matinmäki, Puuppola, Rippalanmäki, Perälä, Oravasaari, Leppälahti ja Kuohu, mutta kuka niitä kaikkia turhuuksia jaksaa muistella. Muun muassa Keljonkankaan ja Kuokkalan maalaiskunta menetti kaupungille vuosien 1957 – 1964 sodan rauhansopimuksessa, joka astui voimaan 1. tammikuuta 1965. Jyskässä ovat valtakunnallisesti tunnetut Ompeluseura Jyskän Parsijat ja työväen ammuntaan erikoistunut Jyskän Pamaus.

Palokka

Palokka on Jyväskylä-Oulu -moottoritien molemmille puolille levittäytynyt asutuskyhäelmä Jyväskylän maalaiskunnassa. Seutukaavan hajanaisuudesta ja poliittis-taloudellisista voimasuhteista johtuen Palokka on hajallaan kuin nuottatytön paska. Kylä alkaa heti Jyväskylän kaupungin rajalta jatkuen jonnekin kauas Lintukankaan-Puuppolan koskemattomiin ja katsomattomiin erämaihin.

Tikkakoski

Tikkakoski on varuskunnan autohuoltola. Tikkakosken portit ovat sinetöidyt, mutta siitä huolimatta armeijan läsnäolo näkyy ja kuuluu. Eduskuntakomppania on lakkautettu vuosia sitten. Paikka on yleisesti ottaen aivan perseestä ja paikkakunnalla asuvat amikset ja pissikset tekevät elämisen aivan mahdottomaksi. Tikkakosken torin pultsarit nostavat ydinlaskeumaa entisestään ja paikka on muutenkin paikoin erittäin saastunutta. Elämää Tikkakoskella ei juurikaan ole ja asukkaita on enää vain parisen sataa, joista suurin osa on onneksi jo sairastunut johonkin vakavaan sairauteen, kuten spitaaliin tai flunssaan.

Vesanka

Kaikkein syrjäisemmässä kolkassa Jyväskylän maalaiskunnassa on Vesanka. Vesangan on alikulkutunneli, Rientola ja Vesangan ranta. Vesangan liikennettä ja hurjaa sisuviinan terästämää kylähenkeä kruunaa jo Vesangan mestaruuden voittanut jalkapallojoukkue Vesangan Vesa. Vesangan lähellä sijaitseva Kuohu jossa on maailmalla kuuluisa Kuohun Baari. Kuohun baarissa yleensä notkuu Vesangan Vesan jäsenet ja välillä myös pari alikulkutunnelin alla asuvaa pummia.

Nykyaika

Jyväskylän maalaiskunta on laaja ja monivivahteinen. Kunnallistekniikka on usein kehnoa ja alkukantaista. Sekä juoma , -että viemärivesi kulkevat samassa putkistoissa. Koulut homehtuvat. Asukkaiden itsetuntoa ja identiteettiä silti epäilemättä pönkittää väärällä tavalla Jyväskylän kaupungin välitön läheisyys. Toisaalta Jyväskylän kaupunki ärsyttää ja aiheuttaa halveksuntaa maalaiskunnan asukkaissa; mikseivät voisi olla kuten me, maalla...

Tulevaisuus

Kuntaliitoksessa Jyväskylän kaupungin kanssa Jyväskylän maalaiskunta on heikoilla. Kaupunki on arvokas ja sisältöä täynnä ja hyödyntää kaupunkiutensa täysimääräisesti - myös tässä kilpailussa. Maalaiskunta sitä vastoin joutuu luovuttamaan maaseutuidentiteettinsä kaupungistumisen hyväksi. Tämä on jo aiheuttanut levottomuutta ja muuttoliikehdintää maalaiskunnan reuna-alueilla. Muuttoliike on kohdistunut lähinnä ympäröiviin kuntiin, joiden luotetaan olevan liittymättä Suur-Jyväskylään ainakaan vielä lähiaikoina.

  1. ↑ Jyväskylän maalaiskunnan kirja
Noudettu kohteesta "https://hikipedia.info/index.php?title=Jyväskylän_maalaiskunta&oldid=489715"